Koska Manikin uusi leffa, No Promo, osottautui täyden kympin leffaksi, piti tarkasteluun myös saada firman esikoisleffa, eli Splash.
Ottaen huomioon firman suht lyhyen olemassaolon kuten myös vetäjien suhteellisen nuoruuden, olisi varmaan pitänyt ennalta jo arvata että uudempi leffa on aina se parempi, eikä kolmea vuotta vanhemmassa leffassa ole periaatteessa mitään nähtävää. Tälläkertaa oppi tuli kantapään kautta.
Splash ei siis ole kovinkaan ihmeellinen leffa. Keskivertoa paremmin toteutettu se tosin on. Leffaa eteenpäin vieveät lyhyet, parttien introina toimivat, väliosuudet on ihan jeppis kamaa ja samoin myös intro. Jordan Sanchesin aloitus- ja Josh(ua) Jonesin lopetuspätkät on molemmat ihan ookoo kamaa, mutta molemmilta parempaa on tarjolla No Promossa. Nykyään tiimilistoilta kadonnut Mike Rusczyk'mäinen Dirty Dan on periaatteessa ihan mielenkiintoinen tapaus, mutta senkin partin aikana keskittyi enemmän miettimään sitä minkälaisen pätkän kundi ois saanut aikaan No Promoon jos vielä firmalle vetäis. Niin ikään firman listoilta kadonnut Ethan Fitzpartrik taas on täysin ohi. Josh Andersonilla siisti enderi, mutta muuten tämäkin kundi Mikey Burtonin tapaan tässä leffassa aika ohi-osastoa.
Tää leffa ei vaan oikein toimi. Musat on osittain täyttä paskaa, eikä ne paremmatkaan biisit jostain syystä vaan pelaa. Kaikki kundit on jatkuvasti täysin häjässä ja kaiken lisäksi jengi unohtanu useemmin paidoistaan hihat kämpille, kun ottaa ne mukaan.
Dvd-ekstroissa tarjolla on aikapaljon kaikkee silsaa. Jöötin seasta löytyy kuitenkin myös mahtava splaslake-pätkä jossa vanhemmat Seattle kundit skeittaa betonista tukin uitto kanavaa jossa samanaikaa virtaa renkaitten verran vettä.
5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti