Beauty and the Beast 2

Vuosi sitten ilmestynyt Girlin ja Antiheron yhteistourin videointi, Beauty and the Beast oli mukavan virkistävä paluu tourileffoille. Leffan kaksi puolta, Beauty ja Beast -editit, olivat toisiaan tasapainottavat ja yhdessä eheän kokonaisuuden luova parivaljakko.

Toimivaa kaavaa on nyt toistettu ja tuloksena on tietenkin Beauty and the Beast 2. Leffan lisänimi "The Honeymoon is over", on kuvaavampi kuin uskoisin sen olleen tarkoitettu. Varmasti ihan onnistuneen tourin videotuote kun ei ole niin onnistunut kuin ensimmäisellä kertaa. Formaatin uutuuden viehätys on poissa, eikä homma ainakaan näin skeittivideon kannalta ole enää niin eheä ja toimiva.

Tälläkin kertaa tarjolla on kaksi edittiä. Nyt tosin on niin että, reilu parikymmenminuuttinen Beauty edit on ikäänkuin se main feature ja Beast edit on nopeasti kasaan roiskaistu reilun kymmenen minuutin tiivistelmä. Ei voida enää puhua erilaisista reissun "tulkinnoista", vaan ainoastaan osittain jopa täysin samojen matskujen(!) uudelleen editoinnista.

Ei tämä huono siltikkään ole. Beauty edit on loistavasti editoitu. Oikeastaan vähään aikaan ei ollakkaan editoitu näin tyylikkäästi musiikki huomioiden. Ja ne musiikit on vielä aivan kingiä kamaa aina Wu Tangista Steve Martinin leffa quoten kautta Lil Wayneen.

Reissufiilikseen pääsee jopa mukaan ja skeittaus on hyvää.
Howardin, Strangerin ja Gerverin vähäiset matskut ovat kultaa. Vincent Alvarez, Andrew Allen ja Tom Remillard taas kingeimpinä enemmän kameran edessä viihtyneinä.

Varsinaisia ekstroja leffalla ei ole, ellei sitten Beast edittiä sellaiseksi laske. Kansien välistä löytyy myös tälläkin kertaa vihkollisen verran reissu kuvia. Se on vieläkin kingiä.

7

The Grime and Grit

Atlanta Hates Us . com on Atlantan skeittiskenen internet keskittymä. 2005 vuodesta asti olemassa ollut, nykyisin pääsääntöisesti video-blogina toimiva sivusto pukkasi ulos viime vuoden lopulla dvdn nimeltä The Grime and Grit.

Leffassa on soolopartteja ainoastaan pari. 40 minuutin kesto täytetäänkin pääosin erinäisillä kimppapätkillä ja montaaseilla. Mukana on myös erillinen puuli pätkä ja 16mm kaitis pätkä. Leffassa käytetään laadukkaita kaitis matskuja siellä täällä ja siitä syystä leffan puolivälistä löytyvä, em. slomo-kaitis pätkä on lähinnä leffan flown rikkova hidaste ja turhuus. Pisteet tosin siitä että kerrankin niillä filmikameroilla on osoiteltu itse asiaa, eli skeittausta, eikä niitä tavanomaisia lehtipuita ja tiiliseiniä.

Muuten leffa onkin sit tiukkaa kamaa kauttalinjan. Tunnetuimpia naamoja leffassa on DTE LOC -cruun Dan Plunket, Justin Brock, David Clark ja Grant Taylor. Suht kova porukka joo, ja niin on poikien yhteinen pätkäkin. Plunkett esiintyy myös edukseen erillisessä omassa pätkässään sekä massiivisen 50 minuuttisen boonusosion parhaassa annissa, eli Burners Ramp -pätkässä.

Skeittaus on hyvää, meininki ja spotit raffeja sekä musat sopii meininkiin. Toteutus on ehkä hiukan sekava ja välillä tuntuu siltä että kyseessä olisi vaan kokoelma nettiklippejä. Musat saattaa välillä alkaa vasta pätkän puolesta välistä ja muutenkin toteutuksessa on muutamia melko jänskiä valintoja. Sekavahkoon toteutukseen pääsee sisään viimeistään toisella katselukerralla, jonka jälkeen ratkaisut eivät enää vaivaa. The Grime and Grit on kattava katsaus Atlantan skeneen, ja tämän leffan perusteella Atlantan skene on vahva.

8

Out of Body Experience

Out of Body Experience on Bostonilaisen Orchard -skatekaupan ensimmäinen kokopitkä leffa.

Vajaan puoli tuntia kestävässä leffassa on 7 parttia + kolme frendi/tiimi -montaasia. Meininki on siis aika täyteen ahdettu eikä hengähdyksille juuri löydy tilaa.
Puolet soolo-parteista ja montaaseista löytyvästä matskusta on aika yhdentekevää, joten lopputulos onkin melko tylsä. Leffa tuntuu huomattavasti pidemmälle mitä loppujenlopuksi edes on.

Parhaita paloja leffassa on Jerry Fowlerin avaava lyhyehkö pätkä. Jerry on ollu aina kingi. Blueprintin tulevaan parhaat matskunsa säästänyt, ensimmäisen Slapin One in a Million kisan voittanut, Kevin Coakley tarjoilee myös ihan näppärän lyhyehkön pätkän. Lee Bermanin pätkä on myös ihan ok ja Friz Meadin pätkä myös näkemisen arvoinen niin hyvässä kuin pahassa. Frendipätkistä löytyy myös kovahkoa kamaa Joey Pepperiltä, Lurkerilta, Jahmal Williamsilta ja onpa muutama temppu itse Panama Rei.., eiku Danilta. Enderipartin paikalla on Orchardin omistaja ja shopman Broderick Gumpright. Siisti nähdä että ikämies on aivan selkeästi panostanut ja pistänyt itsensä likoon parttia kuvatessa, tarkasta vaikka viimeinen trikki! Temput ei selkeästi ole tulleet ilmaiseksi. Siisti pätkä josta välittyy oikea meininki.

Kokonaisuutena leffa ei kumminkaan oo kauheen hyvä. Tämmöstä skeittausta on tarjolla paremmassakin paketissa useassa muussa leffassa. Propsit pitää kyllä antaa sille joka on jaksanu vääntää animoidut nimitekstit jokaiselle leffassa esiintyneelle, eli siis noin sadalle, kundille.

Boonusvalikko pitää sisällään odottamattoman kovaa kamaa. Leftoverssit, Broderickin vanhat pätkät, edellinen kaupan promo sun muut on perus vahvaa bonarikamaa, mutta varsinainen lottovoitto on tarjollaoleva yli puolen tunnin setti musiikitonta ysärin puolivälin hi-8 matskua. Jerry Fowler, Robbie Gangemi, Jahmal Williams, Satva Leung, Charlie Wilkins, Vanick Hacobian ja niin edespäin. Kyseessä siis on ikäänkuin Bostonin Ny Revisited. Sain noista hi-8 matskuista kovemmat fiilikset kun ite leffasta. Vähänkö skeittaus on ollu siistiä tuohon aikaan.

Ite leffa: 7
Ysäri bonarit: 700

Turd Merchants of Death

Meta Skate Shop on Coloradon Boulderissa sijaitseva skeittikauppa. Turd Merchants of Death on tämän kaupan erikoinen leffa.

70 minuuttinen TMoD on zombiesplätterin ja skeittivideon sekoitus. Kyseessä siis zombie leffa jonka suvanto kohtiin on leikattu sekaan kaupan tiimiläisten partit. Vaikka itse leffassakin skeittausta esiintyy, on varsinaisten parttien väliin tunku melko luonnoton. On hyvä että dvdn alkuvalikossa on vaihtoehto katsoa joko koko yhteen leikattu sekasotku tai sitten ainoastaan pelkkä leffa tai pelkät skedepätkät.
Skedeparttien yhteenlaskettu pituus on 30 minuuttia ja zombikama sit sellaset 40 minuuttia.
Molemmat tuntuu toimivan paremmin omina kokonaisuuksinaan.

Zombie leffa on budjetin ja amatöörinäyttelijät (skeittareita, tyttökavereita, naapureita sun muita tuttuja) huomioon ottaen hyvää kamaa. Jonkinsortin leffakoulun päätöstyö tämän kuvittelisi olevan, sen verta hyvät vehkeet tämän toteutukseen on kumminkin ollut. Järjettömällä juonella varustettu leffa keskittyy pääosin näyttäviin splätter efekteihin. Tarjolla on mm kohtauksia joissa poliisi zombien pää halkaistaan katkenneella laudalla, pikku skeittari halkeaa kahtia ajaessaan kickramppia päin ja silmälääkäri kiskoo silmamunan jatkeena metrikaupalla suolen näköistä näköhermoa potilaan päästä. Kokonaisuus on rennon hölmö ja enemmän hauska kun missään määrin pelottava. Tehosteet on tehty hyvin ja luulisin että zombileffoista tykkäävät saa tästä jotain positiivistä irti. Myös Slapin One In a Million skabassa muutamia vuosia sitten esiintynyt El Vortex esiintyy leffassa varsin ratkaisevassa roolissa.

Varsinaiset skeittipätkät on tasavahvoja, ennestään itselleni tuntemattomilta kundeilta. Partteja on useampia joista parhaiten mieleen jäi Jeff Huslander, Reed Goodman, Todd Frost ja leffan päättävä Josh Steele. Mitään huomattavan kovaa tai ehdottoman näkemisen arvoista skeitti-osiosta ei tosin löydy. Perus hyvää ja monipuolista skeittausta kylläkin.

Leffaa voi tiedustella Metasta tai sitten zombi-blogista, josta löytyy muutenkin mukavaa behind the scenes tavaraa.

6

Landscape - Horizons

Landscapen on pieni, mutta silti melko ison profiilin Brittifirma. Edellinen firman leffa tuli vhs-aikakauden lopulla ja avitti todennäköisesti hyvin merkittävissä määrin viimeisen partin Olly Todia pääsemään kiinni isonmaailman skeittipyöritykseen.

Uudempi Landscapen leffa on nimeltään Horizons ja se on vuoden 2009 alkupään tuotantoa.
Odotuksia leffalle ei ollut, enhän sitä edes ollut hankkinut. Unicronin Kevin on nimittäin siitä kova kundi että se tykkää laitella aina tilauksiin jotain ekstraa. Viimeks tuli siis tämä Horizons.

Avaava pätkä leffassa on Rory Milanesilla. Rory on nuori jätkä ja noin, mutta en kyllä ois laittanu kundin pätkää ekaksi. Liekkö oisin laittanu koko leffaan. Ihan jeppis kamaa periaatteessa, mutta en kyllä silti tykänny olleskaan. Kaks vikaa juttua kovia. Ss nosegrindit aina kovia.

Tokana on Joleon Pressey aka Joey Pressey aka Joey Crack. Ei hitto. En tykkää.

Sit vuorossa Jin Shimizun, Joel Curtisin ja Nick Stansfieldin kimppakiva. Ihan kiva.

Mitäs sit. Soy Panday. Voi kene. En tykkää tästä kundista yhtään. Mut mitäs mitäs? Soiko tässä Wu-Tang? Noi soihan se mitä. Ja huh huh, nollie bs heeli ja fs kruuksi samassa ranissa. Klassista. Ehottomasti Soyn paras pätkä. Enderinä ss bs flip flätillä. Arvostan.

Vikana pätkänä Snowy. Snowy on hyvä, mutta Snowylla ei soi Wu-Tang.

Soylla paras pätkä.

Editti kova ja tyylikäs, joskin melko alienworkshopmainen.

Bonareista löytyy melko siisti New Yorkin reissu-pätkä.

6

Creature - Hesh Law

Creaturelta on vissiin kerenny jo tullu muutama leffa ihan tän uuden vihreen meininginkin aikana. Oisko tää Hesh Law jo toka tai kolmas leffa? Enivei, meikä oli ainaki ladannu melko kovat odotukset tälle leffalle. Löytyyhän tiimistä kumminki Navarrette, Partanen ja Gravette joille kaikille pysty lataamaan jonkinmoiset odotukset.
Odotukset piti sisällään myös raffia meininkiä niin striitillä kuin puuleissakin. Mitäs sitä sit sai odotuksilleen vastineeksi?

Ensinnäkin meikä aikoo purnata hetken hoodeestä. Kyllä meikä nimittäin väittää että ne hoodeeslomot ja dollyträkit pikkusen syö sitä skateordaita. Eikai tuo koko leffa nyt oo niin hifiä mutta kyllä se heti kakkosparttina oleva Japani-pätkä on. Ooppa siinä sit niitten odotustes kanssa kun heti eka partti oli jotain perus rappus/hänkkää ja sit tokana hoodeedollyträkkiä ja vielä slomona. Ei meikä tätä oottanu.

Gravettellakin melkeinpä jämä pätkä. Appelolla ois ollu melkein kans kova pätkä jos parhaat jutut ei ois menny Träsheriin. Ei meikä kenenkään muun striitti kundien nimiä ees enää muista tai mitä ne teki ku kokoajan vaan ootin Partasen ja Navarretten parttia. Paitsi että Baku:n pätkä oli siellä välissä aivan helvetin (kirjaimellisesit) kova. Bluntti 360 flip pois!! In your face Daewon.
Navssin ja Partsin pätkien odotuksen teki vielä raskaaksi se että jokaisen striitti partin välissä oli joku sekalainen puuli tai parkki tai mikälie pätkä.
Noh, loppujenlopuksihan käy ilmi että ei Navarrettella ja Partasella ees oo omia partteja vaan niitten matskut on nimenomaan niissä puuli/parkki pätkissä mitä meikä piti puolivillasina väli-pätkinä.
Pitäs vissiin kattoo uuestaan? Varee katon. Ennemmi katon uuen Träsherin tai vaikka Beauty and the Beast kakkosen.

Ainii mut onhan tässä ekstroja. Leffasta on siis julkaistu ekstraton karvalakki-versio (miksi?) sekä hitusen kalliimpi "adult version", joka siis on tollanen pahvikannet+muutama sivu -kirja setti jonka kansista löytyy varsinaisen leffa dvd:n lisäksi vielä boonus dvd. Bonareista löytyy tavallista erikoisemmat kamppeet.

Tarjolla on Tales of the Larb -nukke animaatio(vaikka ei tää nyt ookkaan teknisesti juuri kovin animaatio) lyhytelokuva, joka on aivan sairaan siisti ja hyvin toteutettu. Kannattaa yrittää nähä tää jossain. Kovempi ku ite leffa nimittäin.

Lisäksi tarjolla on Blood Shed, joka on vartin kestävä mustavalkealle 16mm kaitafilmille kuvattu elokuva. Leffassa Creaturen kundit sekä kaverit saa vihjeen mysteeriseltä syväkurkulta tyhjän takapiha puulin sijainnista. Toivottavasti kukaan nyt ei spoilaannu, mutta jujuna on se että puulin viereisessä vajassa (blood shed kato) asuu jonkinsortin demoni/zombie horoja, jotka tykkää palotella jengiä. No verikekkerithän(bloodshed kato) siitä sit syntyy ja varsin komeilla splätteritehosteilla herkuttelua. Mukana myös varsin eeppinen takaa-ajo kohtaus. Tää oli periaatteessa ihan hyvä, mutta ei ehkä kuitenkaan se meikän juttu.

Seuraavana boonus tarjottimelta löytyy Butt Country 2 - Return to the Ass Mountain. Jjep. Navarrette on ollu biitsillä ja kuvaillu kaitafilmille tyttöjen perseitä. Kaks ja puol minsaa. Mustavalkee. Artsya rantamusaa. Jjep.

Viimesenä löytyykin sit Al Partasen partti. Oisko tää ollu nii vaikee laittaa siihe ite leffaan? Oisko muille vanhoille kundeille tullu paha mieli ku niillä ei ollu omaa parttia? Vai hä?
Partasen partti on varsin ok, ei nyt mikään mindblowing, mutta ihan hyvä. Enderinä se Lowcardin kannessa oleva bs smitti ja näinpäinpois. Mutta kelatkaa nyt jos ois menny ostaa sen karvalakkiversion. Ei ois nähny ees tätä.

5

Thrasher - Prevent this Tragedy

Prevent this Tragedy on ensimmäinen perinteiselle parttijaolle rakennettu Thrasherin leffa viimeiseen kuuteen vuoteen. Nimet löytyy nyt siis parttien alusta, mutta muuten meininki on tuttua turvallista Thräsheriä. Hifistelemään ei ole lähetty minkään puolesta ja tarjolla on lähinnä kaikkein oleellisin niin skeittausta kun fiilistäkin silmälläpitäen.

Omat partit leffasta löytyy Sammy Bacalta, David Gravettelta, Devin Appelolta, Andrew Allenilta, Emmanuel Guzmanilta ja Nick Trapassolta. Yhteisen biisin puolikkailla parteilla jakaa Raymond Molinar ja Ethan Fowler. Lisäksi tarjolla on kaksi sekalaista (ylivahvaa) montaasia.

Vaikka Thrasherilla on ollut tätä leffaa apuna rahoittamassa, todennäköisesti varsin mittavissa määrin ja ainakin varsin näkyvällä tavalla, Converse/Cons on kyse silti ihan Thrasherin, eikä Conssin leffasta. Puhutaan siis ns. lehtileffasta, eikä tiimileffasta. Ja sillähän on sit ihan vissi ero, että millä kentillä sitä painitaan.

Toisaalta taas, Prevent this Tragedy on senverta kova painimaan, että pärjää se vertailussa minkätahansa kilpa tai painoluokan verrokeille. Leffan line-up ei ole kova ainoastaan paperilla, vaan myös käytännössä. Avaava Bacan partti on loistava aloitus leffalle. Kattoja krindaava, isäs ajokortista naamansa varastanut, Appelo on kans yllättävän kova uusi tuttavuus. Molinar ja enderipartin mies, Trapasso on myös tässä leffassa eniten ainakin mun mieleen mitä koskaan. Trapasson meno on tosin senverta rentoa että näin agressiivisen leffan lopettajaksi olisi paremmin sopinut Guzman. Parhaan partin titteli jakautuu siis Guzmanille ja Allenille. Molemmilta tarjolla on aivan sairaan vahvat partit ja väitän että molemmat nosti omakohtaisia rimojaan hiukan ylemmäksi. Tarjolla siis parasta kampetta koskaan kumpaiseltakin. Montaaseista on esiin nostettava Hevitti ja Hevitin boneless, sekä SLASH!

Jos Ethan Fowler ois suomalainen se ois Tampereelta.

Dvd boonuksista löytyy 30 minuuttisen leffan päälle vielä 40 minuuttia käyttämätöntä tavaraa. Tyrkyllä on Conssin Canaria-, Etelä Amerikka- ja Eurooppa- tourien lisäksi leffaporukan Portlandin reissu sekä vielä omat jämä-partit Gravettelta, Appelolta ja Guzmanilta.

Leffan skeittaus on kokonaisuudessaan parasta/sairainta/kovinta mitä hetkeen missään leffassa. Prevent this Tragedy jäi myös todennäköisesti vuoden 2009 viimeiseksi leffaksi ja kuinka loistava tapa se olikaan päättää koko vuosikymmen. Leffa vielä tuntuu paranevan jokaisella katsomalla.

Kaiken kukkuraksi kun ottaa vielä huomioon että kyseessä on ilmainen leffa... tai no niin. Leffahan on (Conssin rahoista johtuen?) jaossa ilmaiseksi Thrasherin Feb 2010 -issuen mukana. Ainoa vaan että leffaa ei löyty lehden välistä missään muualla kun jenkeissä. Olit sitten tilaaja tai irtonumeron ostaja, asuit Kanadassa tai Kiinassa, et leffaa saa.
Lehten irtonumeroita on myynnissä ainakin Unicronissa joten sieltä vaan tilaamaan. Yllä on todennäköisesti ihan riittävästi perusteluita miksi se kannattaa.

Dickiesejä saa muute eBaysta kotiin kannettuna reilulla parilla kympillä.


9